Kymenlaaksossa, Kaakkois-Suomessa sijaitseva Virolahti on Suomenlahteen rajoittuvista kunnista itäisin.
Ensimmäiset historialliset kirjalliset maininnat Virolahdesta (ruots. Vederlax, aiemmin myös Werolax) ovat 1330-luvulta. V. 1330 se mainitaan itsenäisenä seurakuntana ja pian sen jälkeen, v. 1336 yhtenä kauppapaikkana yhdessä Viipurin ja Vehkalahden kanssa . Tuohon aikaan Suomessa oli vain yksi kaupunki, Turku.
Virolahden historiaa lyhyesti
Karjalan historialliseen maakuntaan aikoinaan kuulunut Virolahden pitäjä mainitaan asiakirjoissa ensimmäisen kerran v. 1336, jolloin Pietari Joninpoika myönsi tallinnalaisille oikeuden käydä kauppaa kolmessa linnalääninsä kaupungissa: Viipurissa, Vehkalahdella (Veckelax) ja Virolahdella (Vederlax).
Vuosilta 1370 ja 1387 peräisin olevissa kirjeissä Virolahti mainitaan myös itsenäisenä seurakuntana. Ruotsi-Suomen Juhana III:n Venäjän sota eli Pitkä viha v. 1570-1595 oli Virolahdelle hyvin ankara ja monet keskiaikaiset talonpoikaissuvut hävisivät kokonaan.
1600-luvulla Virolahdelta läänityksiä saivat Ritter, von Fitinghoff, von Viken, Glick, von Gerten, Byckling, Schulman, Mellin, Paikull, Reet ja von Ungern-Stenberg -suvut, mutta läänitykset peruutettiin isossa Reduktiossa. Suuri Pohjan sota v. 1700-1721 päättyi Uudenkaupungin rauhaan, jonka raja kulki Virolahden poikki.
Haminan rauhassa vuonna 1743 Virolahti jäi kokonaan Venäjälle ja tuli osaksi ns. Vanhaa Suomea. Suomen Suuriruhtinaskuntaan Vanha Suomi palautettiin v. 1812.
Jo 1700-luvulla Virolahdella alkanut graniitin louhostoiminta kuuluu maamme merkittävimpiin historiallisiin kivilouhimoalueisiin. Aktiivisinta Pyterlahden graniitín louhinta oli 1800-luvulla, jolloin kiveä louhittiin Pietarin rakentamiseen.
Iisakin kirkon kaikkiaan 112 graniittipylväästä louhittiin kaikki, yhteensä 48 kpl 16,5 metristä alakerroksen pylvästä Virolahdelta, ensimmäiset Hailniemeltä ja pääosa Hevonniemestä. Iisakinkirkon piirtänyt ranskalaissyntyinen arkkitehti Auguste Ricard de Montferrand (1786-1858) sai sitten tehtäväkseen suunnitella myös Aleksanteri I:n muistomerkin. Vieraillessaan kivilouhoksella hän oli löytänyt kolmekymmentä metriä pitkän virheettömän kohdan kalliosta. Kun Aleksanteri I:n muistomerkki pantiin vireille, arkkitehti ehdotti jättikokoista monoliittia. Nikolai I hyväksyi suunnitelman ja niin Aleksanteri I:n 33 m korkea monoliitti, maailman pisin yhtenäinen graniittipylväs louhittin Hevonniemen louhimolta. Myös Neva-joen ja kanavien kilometrien mittaiset rantamuurit ja sillat, Kronstadtin patterit sekä tuhannet Pietarin palatsit seisovat virolahtelaisen kivijalan varassa.
Sota koetteli vanhaan Karjalaan kuulunutta Virolahtea tämän jälkeenkin. Moskovan rauhassa, Talvisodan jälkeen 1940 Virolahden kunta menetti Karjalan luovutuksessa Neuvostoliitolle alueestaan, kylistään ja saaristaan yli viidenneksen, 108 km2, koko kunnan alueesta.
Kirkonkylässä sijaitseva Virolahden 1765-1765 rakennettu kirkko on tunnetun ruokolahtelaisen kirkonrakentaja Tuomas Ragwaldinpoika Suikkasen suunnittelema puinen ristikirkko. Se on ainoa säilynyt Suikkasen johdolla Vanhaan Suomeen rakennetuista kirkoista.
Kirkon pihassa oleva kivisakasti on Suomen itäisin kivikirkko 1300-luvulta. Se liittyy paikalla olleeseen Virolahden vanhaan puiseen kirkkoon. Sakaristo oli luultavasti ensimmäinen osa tuolle paikalle suunnitellusta kivikirkosta, joka jäi sitten kuitenkin rakentamatta.
Kirkko, jossa on n. 650 istumapaikkaa, on avoinna turisteille, talvella tosin vain etukäteisvarauksesta.
Kirkon vieressä ja sen takana on Virolahden hautausmaa, josta löytyy myös hyvin monen Kuokka-sukumme jäsenen viimeinen leposija.
Harjun Hovi eli nykyisin Harjun Oppimiskeskus on tutustumisen arvoinen, idyllinen kartanoalue, jonka rakennuksista voi varata myös majoitustilaa. Alueelta löytyy myös ravintola Aura sekä kesäkahvila ja museo Kiessi, joka esittelee noin 100 erilaista hevosajoneuvoa.
Virolahden Bunkkerimuseo on vuonna 1980 perustettu sotahistoriallinen museo, joka kertoo Ravijoelta alkavan, 1200 km pitkän Salpalinja-puolustuslinjan rakentamisesta vuosina 1940-41 ja 1944. Museo on myös osa sodanaikaista puolustusasemaa.
Virolahti Seuran tarkoituksena on syventää väestön rakkautta kotiseutuun ja toimia entisten ja nykyisten virolahtelaisten yhdyssiteenä.
Arktisten lintujen muutto Virolahdella – Arktika -päivät
Arktisten lintujen massamuutto Virolahden yllä, Arktika, on yksi näyttävimmistä lintumaailman tapahtumista, jonka seuraamiseen Virolahti on eräs parhaista paikoista. Majoittua voi vaikkapa Hurpun tilalla, josta löytyy sekä leirintäalue että vuokrattavia mökkejä, ks. oheinen linkki http://www.hurpuntila.fi/
Ravijoen kyläyhdistys
Pj. Kaija Saarainen
Ravijoentie 1, 49980 Ravijoki
p. 040 586 6657
Ravijoen naapurikylät: